So there it was, the thing we dread the most. Time had caught up with us. The thread ended. I felt betrayed and disappointed. Was that really it? And looking down at myself lying on the ground of Piraeus harbor, Snowflakes falling down on me, That night the Bosphorus froze. Viimeistä virttään kirjoittaa Harva meistä saa Muistoihin jää Laulumme tää Päättyy ikävään Kaiussa vuosisatojen Haaveissa kuolleiden Kohtaavat päät Tähdissä näät nyt sen Ikuisuuden We watch the sand trickle, anxious about its steady flow. But what we really fail to see is that, at any minute, the glass might just burst into pieces. You see, it's not about what you take with you, it's about what you leave behind. And there, on the side of a lion, this story found its end. [Hakon Halfdansson - appr. 1043] Viimeistä virttään kirjoittaa Harva meistä saa Muistoihin jää Laulumme tää Päättyy ikävään Kaiussa vuosisatojen Haaveissa kuolleiden Kohtaavat päät Tähdissä näät nyt sen Ikuisuuden