Kuule kuinka tuulen tytär laulaa kaunista lauluaan. Kuinka henkäyksensä lumpeita hiljaa liikuttaa. Syvään vihreään silmien noiden valo tähtien lankeaa. Sydämessään voima kuin heleä nauru joka kantaa maailmain taa. Aikojen saattoon tuulen tytär laulaa kaunista lauluaan. Aallon eksyneen kotiin kutsunsa saa. Hellä kätensä metsän kehtoa keinuttaa. [SOTURIN TIE] Suuri on hänen väkevyytensä, valtava hänen voimansa. Karuilla mailla kasvanut mies alla jäisen tuulen. Vain vire joukkonsa johtaa myrskyn silmästä tyveneen. Soturin tie on mainettaan kantaa, ei miekkaansa maahan laskea saa. Soturi, sankari, viitan kultaisen kantaja. Taisteluun, kuolemaan, tiellä jumalten kaupunkiin. [English translation:] [DAUGHTER OF THE WIND] O' hear the daughter of the wind singing her fairest song. How gently her silent breath caresses the lilies on the open lake. Into the deepest green of her eyes is cast the light of stars. In her heart, strength like brightest laughter that endures beyond worlds. 'til the end of time daughter of the wind is singing her fairest song. A lost wave guided home by her call. The sleeping woodland cradled by her hand. [THE WAY OF A WARRIOR] Grand is his power and enormous his strength. Man grown on barren lands, grown under an icy wind. A mere breeze can lead its forces to calm through the eye of a storm. The way of a warrior is to bear his name, never to lower his sword. Warrior, a hero, bearer of the golden cloak. Into battle, into death, on the path to the city of the gods.