Jo pimeys saa Laskeutuu kuolleiden maahan Alas taivas painaa päämme Hävityksen silmiltä piilottaa Yksin yöstä kurkotan valoon Sen halki huudan: päästäkää minut! Ei kukaan sanaakaan sano Tuskin vaipuu uneen On kajo poissa palavan maailman Pois huuhdottu kaipuu elämän Reki raskas meitä seuraa Kuolema jaloissamme Yllä vain tähdetön taivas Alla eloton maa Jo pimeys saavuttaa Maailman viimeisen reunan Savuna karanneet muistot Kaupungit ihmisten Aika täynnä elämää Piirtynyt vereen ja tuhkaan Yllä vain lohduton taivas Alla hylätty maa Yksin yöstä kurkotan valoon Vielä huudan: päästäkää minut! Kiehuu saastunut meri Kuoriutuu verinen kiveys katujen Loppumme vielä pilviä reunustaa On ilma täällä niin raskas Vesi virtaa myrkkyä Vain sodan aseet ruostuvat Hylättyinä pohjassa Mihin haudat ruumiit? Minne juosta kun aurinko nousee? Näkeekö kukaan jos kohotamme lippumme? Kuuma tuuli hetken pyyhkii rantaa Valkoinen lintu sen mukaan katoaa Mikään ei elä enää, ei mitään taakse jää On askel täällä niin raskas Tietä ei näy kivien alta Pohjoinen kätkeytyy pilvien taa Harmaa maisema pyydystää aaveita Mennyt hiljaa pyyhkiytyy taivaanrantaan Jalkojen alla murheiden maa Jossa mikään ei elä enää
https://primoaccordo.net/moonsorrow/tahdeton.htm