[ Предположительная тональность: Em ] email: severi377@gmail.com 1. Verse: Am Pikajuna Meksikon halki kiitää, yö jo on, B7 valokeilat lakaisevat rataa kiiltävää. Haukku kuuluu kojootin, häipyy meluun veturin, Em Sierra Madren takaa kuu kuin juusto möllöttää. Ensiluokan vaunussa uninen on tunnelma, E7 Am matkustajat, miehet, naiset, kaikki torkkuvat. Em C7 Silloin vauhti hiljenee ja melkein pysähtyy. Em B7 Em Missä lienee pysähdyksen syy? 2. Verse: Em Jarrut pyöriin kirskahtaa, vaunun ovi aukeaa, B7 sisään syöksyy kaksi miestä mustanpuhuvaa. Pikku-Pete, Iso-Pat, gangstereita molemmat, Em kumpainenkin suurta reikärautaa heiluttaa. "Kädet ylös, gentlemen!" huutaa käskyn terävän E7 Am Iso-Pat ja pari kertaa kattoon laukaisee, Em C7 "Viisainta kun jokainen nyt lompsan aukaisee, Em B7 Em kuula sille joka kenkkuilee." 3. Verse: Em Vastustaa ei kukaan voi, Pikku-Pete vartioi, B7 Iso-Pat kun evakuoi sormin tottunein sormukset ja kukkarot, medaljongit, lompakot, Em matkalaukut rosvo myöskin tutkii yksin tein. Mitään uhreille ei jää, saalis toiveet ylittää. E7 Am Pikku-Pete hohottelee kohti kurkkuaan: Em C7 "Miehet lyödään tainnoksiin mut naiset viedään pois! Em B7 Em Lempimättä nyt en olla vois." 4. Verse Em Jymisevä nauru soi, Iso-Pat nyt aprikoi B7 kumppaninsa sanoja ja kohta murahtaa: "Okay, niimpä tehdäänkin, saamme kelpo haaremin, Em viedään likat piiloluolaan Sierra Madren taa." Silloin vaunun loukosta herrasmiesten joukosta E7 Am Hidalgo nyt esiin astuu, sanoo: "Senores! Em C7 Meille tehkää mitä vain, mut naiset säästäkää - Em B7 Em muuten teistä kehno muisto jää!" 5. Verse: Em Seuraa hetken hiljaisuus, ehdotus on outo, uus - B7 haa, nyt naisten parvessakin syntyy kohinaa. Vanhapiika muuan, kas viisikymmenvuotias Em vaatii puheenvuoroa ja heti sen myös saa. Silmät vihaa leimuten, tasajalkaa hyppien E7 Am Hidalgolle kiukkuaan hän ryhtyy purkamaan: Em C7 "Mitäs herra suutaan soittelee ja hääräilee? Em B7 Em Tehdään niin kuin rosvot määräilee!" 6. Verse: Em Vanhapiika hypähtää Patin kaulaan, siihen jää, B7 vaikka iso rosvo koittaa häätää häntä pois. Nainen lemmenkipeä muiskuissaan on ripeä, Em eikä Patin vastustelu estää niitä vois. Hohottelee Peten suu, kaveri kun hermostuu E7 Am vanhanpiian kuiskiessa: "Darling, I love you!" Em C7 Ihmismuurit tuijottavat silmät selällään Em B7 Em kuinka kaikki oikein päättyykään! 7. Verse: Em Kauhuissaan on Iso-Pat, ikäneidon suudelmat B7 tulisia ovat, niissä hehkuu lemmen lies. Kiljuu rosvo: "Kuulkaa miss! Minä olen naimisiss Em ja on neljä lastakin, en ole vapaa mies. Kaverini kihlatkaa, siitä kelpo miehen saa." E7 Am Puhe tämä Pikku-Peten posket kalventaa. Em C7 Junavaunun ovesta hän säntää pakoon, jees! Em B7 Em Mut ei pääse metriäkään ees. 8. Verse: Em Ikäneito yljännyt äskeisen on hyljännyt, B7 pikkuruista Peteä hän halaa, suutelee. Vapauden takaisin Iso-Pat sai tietenkin. Em Vuorostansa apua jo Pete huutelee. Vannoo että myöskin hän naimakaupan pätevän E7 Am solmi, ja on lapsiakin vissiin seitsemän! Em C7 Ehkäpä on kahdeksankin, laskutaidollaan B7 Em kun ei pääse Pete loistamaan. 9. Verse: Em Itkuun kääntyy neidon suu, nyt hän vasta kimmastuu. B7 Peten leukaan täräyttää suoran oikean. Unten mailla, otsa hies, siinä uinuu pikkumies. Em Iso-Pat nyt puolestansa huomaa vaaran häntä uhkaavan. Ehdi ei hän aseeseen tarttua, kun uudelleen E7 Am vanhan piian nyrkki puhuu. Vaikka tuhanteen Em C7 tuomari nyt laskea kai lukujansa sais Em B7 Em ennen kuin Pat siitä virkoais. 10. Verse: Em Pikajuna Meksikon matkaa jatkamassa on, B7 rosvot lojuu köytettyinä alla penkkien. Tehty on taas jako uus. Takaisin kun omaisuus Em saatiin alkuasukkaiden sekä jenkkien. Vaara ohi, rauha maas, iloinen on vaunu taas. E7 Am Yksi vain on synkkänä - no kuka, arvatkaas: Em C7 Vanhapiika yhdy ei nyt riemuun joukon muun. Em B7 Em "Onni taas on mennyt ohi suun."