[ Предположительная тональность: Hm ] "Kirottu romutalo" Bm F#m Em F#m On kasvaneessa metsikössä tämä romutalo meijän lähistössä, Bm F#m Em F#m Seisoo hiljalleen yksinään pimeydessä rikkoutumassa. G A F#m Bm Olin melkein sanonut, ettei tässä oo mitään каuнuа... G A F#m Bm Ja samaan hetkeen kuului ääni... Tuhottavan pelottavaa! G Tuli touhua! Bm G Mulle kivullinen on päivän säde, A F#m Pelkkään pimeyteen sopis jäädä... Bm G On aikaa paljon kulunut, A F#m Kun vatsani on selkään tarttunut! Bm G On liian pieni paikka tää, A F#m Eik mua muu enää miellytä, Bm G Kun vapautta harkitsen: A F#m Mä syömistä tarvitsen, Bm G Kun puren reitin ulos Em Kirotusta romutalosta! Bm F#m Em F#m Vanha mies oli siellä elänyt ja läheisiänsä pelännyt... Bm F#m Em F#m Pakkasilla kuollutta ei kukaan enää muistunut. G A F#m Bm Hänet sitten jätettiin pimeysteen ja täys yksiin... G A F#m Bm Pelkät pääsyt lukittiin romutaloon ja se kirottiin: G "Jääthän sä siihen!" Bm G Mulle kivullinen on päivän säde, A F#m Pelkkään pimeyteen sopis jäädä... Bm G On aikaa paljon kulunut, A F#m Kun vatsani on selkään tarttunut! Bm G On liian pieni paikka tää, A F#m Eik mua muu enää miellytä, Bm G Kuin vapautta harkitsen: A F#m Sun lihaa minä tarvitsen, Bm G Kun pääsen tästä ulos... Em Kirotusta romutalostan! Bm Kun pääsen tästä ulos...